"Hope" is the thing with feathers
"Toivo" on se asia, jolla on höyhenet
That perches in the soul,
Joka istuu sielussa,
And sings the tune without the words,
Ja laulaa sävelmää ilman sanoja,
And never stops at all,
Eikä koskaan pysähdy,
And sweetest in the Gale is heard;
Ja myrskyssä kuuluu suloisimmalta;
And sore must be the storm
Ja kova täytyy olla myrsky
That could abash the little bird
Joka voisi nolostuttaa pientä lintua
That kept so many warm.
Joka lämmitti niin monia.
I've heard it in the chillest land,
Olen kuullut sen kylmimmässä maassa,
And on the strangest sea;
Ja oudoimmalla merellä;
Yet, never, in extremity,
Ja silti, ei koskaan, äärimmäisyydessä,
It asked a crumb of me.
Se ei pyytänyt minulta murustakaan.
